Näytetään tekstit, joissa on tunniste tulevaisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tulevaisuus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Katoavien levyhyllyjen mysteeri

Vuodenvaihde on hyvä hetki puntaroida ajan henkeä. Mitä mieltä olet näistä väitteistä?

1. CD-levyt ovat halvempia kuin koskaan
Alle puoli vuotta vanhan levyn voi löytää reilusti alle kymmenellä eurolla eikä siinä tarvitse olla mitään taiteellista vikaa. Tämän voi mainiosti todeta menemällä levykauppaan juuri nyt, kun käynnissä on jokavuotiseksi vuodenvaihteen perinteeksi muodostunut Levyale. Alennusmyynti on kuitenkin käytännössä ympärivuotinen ja halvimman hinnan löytäminen on netissä hyvin helppoa. Entäpä käytetyt levyt? Niitä saa puoli-ilmaiseksi kierrätyskeskuksista, jonne moni on joutunut kokoelmansa dumppaamaan, kun divarit eivät CD-levyjä suostu enää ottamaan vastaan.

2. Omistamisen tarve vähenee
Miksi ne levyt sitten ovat siellä kierrätyskeskuksissa? Siksi, koska verkossa on valtava musiikkikokoelma muutaman klikkauksen päässä käytettävissä milloin vain missä vain. Suurelle fyysiselle levykokoelmalle ei ole kodissa tarvetta. Minä näen tämän osana laajempaa ajattelutavan muutosta: kaikkea ei tarvitse omistaa. Internet mahdollistaa entistä joustavampia tavaroiden vuokraus- ja lainauspalveluita. Tälle on jo vakiintunut sanakin: jakamistalous. Omistaminen vaihtuu yhä useammin palvelujen käyttämiseksi.

3. Levykokoelmia ja kirjahyllyjä ei enää arvosteta
Harmittaa myöntää, mutta Teuvo Loman saattoi olla oikeassa väittäessään kirjahyllyjen olevan muinaismuistoja. Usein asia on ratkaistu jo arkkitehdin suunnittelupöydällä niin, että ainakaan olohuoneessa ei kirjahyllylle sopivaa paikkaa edes ole. Minua tämä harmittaa ja ihmetyttää, koska levy- ja kirjahyllyjen tutkiminen on mielenkiintoista puuhaa: hyllyjen sisällön perusteella saa niiden omistajasta pääteltyä hyvinkin paljon. Tai jos ei muuta irtoa, niin ainakin hyviä keskustelunavauksia.

Ilmiö näkyy kirjastoissakin monella tapaa, selkeimmin kirjastojen poistomyynneissä, joissa kirjoja jää myymättä paljon enemmän kuin aikaisemmin. Kirjastojen lainaluvut eivät ole suuresti romahtaneet, mutta huolestuttavaa on se, että nuorten lukeminen on vähentynyt. Todellakin: 15-24-vuotiaita nuoria miehiä ei turhan usein kirjastossa näe.

Kirjastojen kannalta tässä kaikessa on kuitenkin myös mahdollisuuksia. Ainakin tuo jakamistalous on nimenomaan kirjastojen ydinaluetta. Sovitaan sitten niin, että ulkoistetaan levy- ja kirjahyllyt kodeista kirjastoihin. Me pidämme hyllyt ojennuksessa ja päivitämme klassikoiden sekaan uutuuksia. Sitten kun tarvitset sen yhden biisin, jota et mistään muualta saa käsiisi, me hankimme sen sinulle käden käänteessä. Ehkä aika rehvakas uudenvuodenlupaus, mutta siihen tähdätään!

Tervetuloa harjoittamaan jakamistaloutta kirjastoon myös vuonna 2015!

Ps. Jos kuitenkin haluat kotiisi kirjahyllyn, mutta et ihan perinteistä, täältä saa vinkeitä ideoita. 

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Mitä uutta?

Internet musiikkikirjastojen uhkana on ollut jo monesti bloggauksen aiheena, ja taas mennään. Eli kuten hyvin tiedämme, internetin suomiin mahdollisuuksiin nähden kirjastolla on (ainakin) kaksi ongelmaa:
  • uutuudet tulevat liian pitkällä viiveellä kirjastoon lainattaviksi
  • kirjastosta lainattavaa musiikkia ei voi kuunnella verkkokirjastossa

Useimmin nimeltä mainittu uhkaaja on Spotify. Sen nopeuteen ja helppouteen kirjasto ei yksinkertaisesti voi vastata. Spotify kasvatti jälleen etumatkaansa web playerillaan, eli musiikkia voi kuunnella suoraan selaimella, eikä koneelle siis tarvitse asentaa erillistä ohjelmaa. (Spotify ei toki ole ensimmäinen tässä lajissa, esim. Rdiolla on ollut vastaava web player jo pitkään.)

Mutta, kuten sanonta kuuluu, ”jos et voi voittaa heitä, liity heihin”. Huomasitko jo tuossa oikeassa laidassa Mitä uutta? -otsikon alla olevan Spotify-soittolistan? Listan ideana on mainostaa hankinnassa olevia uutuuslevyjä yksittäisten biisien kautta. Pidä listaa silmällä (korvalla?), niin pysyt kartalla, mitä kaikkea kirjastoon on tuloillaan. Ja jos haluat tehdä lähempää tuttavuutta, esimerkiksi selailla kansilehdykkää, kannattaa tehdä varaus verkkokirjastossa.

Listan on koonnut ja sitä ylläpitää kollegani Antti Määttänen Palokan aluekirjastosta. Lista kertookin ehkä enemmän Antin musiikkimausta kuin kirjaston kokoelmapolitiikasta. Varsinkin indieen päin kallellaan olevien kannattaa tarkistaa Antin poiminnat. Jenkkaa kaipaavan kannattaa etsiä joku muu soittolista.

Ps. Soittolistan kuuntelemiseen tarvitaan Spotify-tili, luonnollisesti. 
Pps. Onhan tietysti myös Naxos!

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Terveisiä Kirjastopäiviltä!

Suomen kirjastolaisten kokoontumisajot pidetään kahden vuoden välein. Tänä vuonna nämä kinkerit järjestettiin Mikkelissä viime viikon lopulla eli 12.-14.6.2013.

En ollut ennen Kirjastopäivillä ollutkaan. Mikkeli sen sijaan on tuttu paikka, olihan se kotikaupunkini syntymästäni siihen asti, kunnes siirryin yliopistokaupunkiin. Myös Mikkelin kirjasto tuli tutuksi nuorena, varsinkin musiikkiosasto, josta lukioaikoinani kannoin vinyyliä kilokaupalla kotiin kuunneltavaksi. Musiikkiosasto sijaitsi tuolloin oheisessa kuvassa olevan käytävän päässä. Käytävää pitkin kävellessä tuli aina vähän outo, pyörryttävä fiilis. Kirjastopäivien iltajuhlan aikaan piti käydä testaamassa, vieläkö käytävä saa aikaan samanlaisen olon. Eipä juurikaan, liekö syy muuttuneessa lattiamateriaalissa: ehkä taika oli siinä entisessä kokolattiamatossa. Silti, kuten kuvasta näkyy, käytävässä on edelleen melkoisen Hohtomainen tunnelma. (Nykyään entisen musiikkiosaston ovesta mennään kirjastotoimenjohtajan huoneeseen ja musiikkiosasto on saanut väljemmät ja valoisammat tilat.)

Kirjastopäivien olennaisempi anti oli toki mielenkiintoisissa luennoissa, kollegoiden tapaamisessa ja ideoiden jakamisessa.  Keskustelujen teemana oli kirjastojen selviytyminen nykypäivän ja tulevaisuuden haasteissa, mutta haasteista huolimatta yleinen fiilis oli aika positiivinen. Meillä Suomessa on jotakuinkin paras kirjastolaitos maailmassa ja kovasti tehdään töitä, että näin olisi myös tulevaisuudessa!

Kiitokset Kirjastoseuralle, luennoitsijoille ja kaikille, joiden kanssa pääsin vaihtamaan ajatuksia. Nyt vain yritetään siirtää tämä innostuneisuus käytäntöön ja saada hyvät ideat vietyä asiakkaille saakka. Mitä kivaa teille saisi olla?

Ps. Yhdenlaisen raportin kirjastopäiviltä voi vilkaista täältä (suunnattu enemmän kollegoille kuin suurelle yleisölle).

tiistai 22. tammikuuta 2013

Uusi vuosi, uudet systeemit

Vuosi 2013 tulee olemaan keskisuomalaisissa kirjastoissa muutosten vuosi: kirjastojärjestelmä, tärkein työkalumme, vaihdetaan syksyllä uudempaan malliin. Luettelointiformaatti vaihtuu myös, ja samaan syssyyn seudullinen kirjastoyhteistyö laajenee koko maakunnan kokoiseksi.

Asiakkaan kannalta näkyvin muutos on se, että viimeistään järjestelmävaihdon myötä mahdollisuus käyttää vanhaa verkkokirjastoa loppuu. Uusi verkkokirjastohan on ollut testikäytössä jo pidemmän aikaa, mutta siitä ei ihan vielä ole entisen korvaajaksi.

Viime vuosina kirjastot ovat uusineet verkkokirjastojaan vauhdilla. Järjestelmätoimittajasta riippumatta käyttöliittymät näyttävät hyvin samanlaisilta (vrt. Kuopio, Pirkanmaa tai pääkaupunkiseutu). Kaikissa tarjotaan ensimmäisenä "yhden laatikon hakua", jossa siis hakusanat kirjoitetaan googlemaisesti samalle riville, olivat sanat sitten teoksen tai tekijän nimiä tai vaikka asiasanoja. Käytäntö on osoittanut, että tämä käyttöliittymä on asiakkaille helposti lähestyttävä ja yleensä se toimii tarpeeksi hyvin.

Kirjastoammattilaiset silti yleisesti hieman vieroksuvat tällaista hakutapaa, koska se tuottaa usein varsin epämääräisen tulosjoukon. Ammattilaisina arvostamme nopeutta ja tarkkuutta. Monisivuisen tulosjoukon läpikäyminen ei ole nopeaa eikä tarkkaa. Varsinkin taidemusiikin hakemisessa tarvitaan erityistä tarkkuutta säveltäjien, sinfonioiden, sonaattien ja opusnumeroiden yhdistämisissä.

Siksi todennäköisesti kaikissa verkkokirjastoissa tulee jatkossakin olemaan yhden laatikon mallille myös täydentävä vaihtoehto: "tarkennettu" tai "laajennettu" haku. Suosittelenkin sen käyttämistä musiikin hakemisessa, jos yksi laatikko ei meinaa riittää. Meidän Arena-verkkokirjastoamme vielä kehitetään tältäkin osin, joten muutoksia hakulomakkeeseen tai hakutulosten esittämistapaan voi vielä tulla.

Kaiken tämän uudistamisen tavoitteena on parantaa palveluamme netissä. Siihen tähdätään, pitäkää peukkuja!

Ps. Muistithan, että voit myös tulla kysymään henkilökunnalta? Kirjaston aukioloajan ulkopuolella voit kysyä kysymyksesi Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa.

Pps. Kuinkahan moni on huomannut, että myös Googlella on tarkennettu haku?


tiistai 18. joulukuuta 2012

Maailmanlopun merkkejä

Kuten tiedätte, maailma loppuu ensi perjantaina. Tämänhän ei pitäisi tulla uutisena kenellekään, sillä ajankohta on ollut merkittynä maya-kalenteriin jo vuosisatojen ajan. Ainakin minulla asia on ollut mielessä viimeistään vuodesta 2008, kun Egotrippi julkaisi mainion albuminsa Maailmanloppua odotellessa. Korvamadoksi jääneen nimikappaleen lisäksi albumilla on useampiakin erilaisia loppuja käsitteleviä kipaleita.

On kuitenkin myös niitä, jotka suhtautuvat tulevaisuuteen luottavasti. Jonathan Goldmanin levy 2013: ecstatic sonics  "kartoittaa vuoden 2012 talvipäivänseisauksen aikoihin tapahtuvan Maya-kalenterin päättymisen jälkeistä maailmaa, johon Goldmanin mukaan voi liittyä kollektiivisen tietoisuuden kvanttihypyn mahdollisuus." (Suora lainaus levyn kuvaustiedoista.)

Myös me kirjastolaiset olemme luottavaisia elämän jatkumiseen. Jos kirjoittaa hakukenttään asiasanaksi "maailmanloppu" ja valitsee aineistolajiksi cd-levyn, saa vain yhden osuman: Anonymous 4 -yhtyeen 1000 : a mass for the end of time. Maailmanloppua ennustettiin siis tapahtuvaksi jo vuonna 1000 ja tämä levy kertoo siitä gregoriaanisen kirkkomusiikin keinoin. Jos siis maailmanlopun piti tulla silloin, mutta ei tullutkaan, niin tokkopa se tulee nytkään?

Sitä paitsi, suurella osalla lainoista on jo eräpäivä ensi vuoden puolella.


keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Musiikkikirjastot vs. internet


Internet on visionäärien keskusteluissa jatkuvasti tarjolla kirjastojen syrjäyttäjäksi. Sitä pidetään etenkin musiikkikirjastojen uhkaajana. Kieltämättä osittain näin on jo käynytkin: kirjastojen äänilevyjen hurjat lainaluvut ovat olleet laskussa samalla, kun musiikin kuunteleminen ja lataaminen internetistä on yleistynyt. Eikä tulevaisuuskaan näytä paremmalta: lähikoulun viidesluokkalaiset kävivät tutustumassa musiikkikirjastoon ja suurin osa heistä totesi kuuntelevansa musiikkia päivittäin "puhelimesta". CD-levy on heille turha kapistus.

Valitettavan monella musiikki hyppää puhelimeen internetin laittomista lähteistä. Se on helppoa, mutta helppouteen liittyy kuitenkin riskejä, kuten viime päivien Chisu-kohu on osoittanut. En olisi toivonut tällaista tapausta, mutta mediamyrsky sattui melko sopivasti pari päivää sen jälkeen, kun olin kertonut viidesluokkalaisille, mikä on laillista ja mikä ei. Ainakaan heille ei nyt pitäisi tulla vahinkolatauksia.

Internetiä ei kuitenkaan ole mielekästä nähdä musiikkikirjastojen uhkana. Asiakkaan tiedontarpeeseen pitää löytää asiakkaan kannalta paras ratkaisu. Esimerkiksi jos asiakas haluaa jonkun laulun sanat? Toki hän voi lainata nuotin kirjastosta, mutta minun mielestäni olisi väärin olla kertomatta, että sanat saattaisi saada helposti myös netistä. Tai jos asiakas haluaa vain tarkistaa, miten joku kappale menee, niin eikö ensin kannattaisi vilkaista, olisiko kappale YouTubessa? Laittomuuksiin emme tietenkään opasta, ja lähdekritiikkiäkin on hyvä ujuttaa neuvojen sekaan.

Kirjasto ei pärjää internetille nopeudessa, mutta vielä on asioita, joissa kirjasto peittoaa netin 6-0. Vaikka sanoituksia on netissä tarjolla paljon, ei varsinkaan populaarimusiikkinuotteja löydä edes laittomilta sivuilta. Tai musiikkitiedonhaku: Wikipedia on hyvä lähde nopeaan tarkistukseen, mutta hyvän bändihistoriikin lukeminen on syvällisempi kokemus.

Eikä CD-levyjen osaltakaan tilanne mitenkään mahdoton ole: vielä riittää ahkeria lainaajia, jotka haluavat kuunnella musiikkinsa levyiltä. Eikä sovi väheksyä myöskään kirjaston muistiorganisaatioluonnetta: tehtävänämme on säilyttää aineistoa jälkipolville, ja CD-levy on siihen tarkoitukseen ihan hyvä formaatti.

Jos haluat kuunnella Chisun Kun valaistun -levyn, niin mitäpä jos lainaisit sen kirjastosta? Viidenkymmenen sentin varausmaksulla saat sen mihin tahansa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteeseen noudettavaksi. Aika helppoa ja edullista, eikö?