Musiikin genrerajat ovat joskus vaikeita ylittää, niin
kuuntelijoille kuin musiikin tekijöillekin. Lokerointi on osittain
välttämätöntä, mutta pahimmillaan se kahlitsee musiikin tekijöiden ilmaisua ja estää
kuuntelijoita löytämästä mielenkiintoista musiikkia.

vahvimmin yleisöä jakavista musiikkigenreistä. Osa kirjaston asiakkaista hakee musiikkinsa vain siitä hyllystä, kun taas muut kiertävät hyllyn kaukaa. Kristinopin mukaiset sanoitukset ovat useimmille ei-kirkossakävijöille liian raskasta kuunneltavaa.
Kotimaisesta tai kansainvälisestä gospel-skenestä ei taida
löytyä yhtyettä tai artistia, jonka levyt olisivat lyöneet läpi mainstreamissa.
Monessa muussa genressähän tämä on tapahtunut, esimerkiksi kotimaiset hiphop-
ja reggae-artistit eivät enää esiinny vain omilleen, vaan saattavat myydä jopa
stadionin täyteen. Joitakin gospel-taustaisia suosittuja artisteja toki on,
esimerkiksi Juha Tapio ja Pekka Ruuska, mutta mainstreamsuosio kohtasi heidät
vasta kun yksiselitteisesti hengelliset sanoitukset vähenivät heidän levyillään
olemattomiin.
Hengellinen populaarimusiikki on toki siinä mielessä
erilainen musiikkigenre, että määräävä tekijä on sanoitukset. Lokerointiin
riittää, että suurin osa laulujen sanoituksista käsittelee kristillistä uskoa,
on se musiikillisesti speed metallia tai folkpoppia tai mitä tahansa siltä
väliltä. Luonnollisesti myös sanoitusten tyyleissä ja julistavuuden asteessa on
suurta vaihtelua. Näistä syistä on suoranaista tuhlausta kulkea hyllyn ohi.
Kokeile vaikkapa tätä: Idän Ihmeet on riemastuttava nuorten
miesten rymy-yhtye. Akustiset soittimet ja moniääninen laulu leimaavat
kappaleita, mutta hauskaa on kuulla akustisessa musiikissa vaikutteita
metallimusiikista. Sävellyksissä, sovituksissa ja kappalerakenteissa riittää
koukkuja ja haastetta. Sanoituksissa ei oteta asioita liian vakavasti ja välillä
käydään huumorimusiikinkin puolella. Kristillistä sanomaa ei peitellä, mutta
Raamatulla ei myöskään lyödä päähän.
Idän Ihmeet julkaisi viime vuonna toisen albuminsa (tai
kolmannen, jos ep-mittainen debyytti Lähes albumi lasketaan mukaan). Yhtye on
Suomi-gospelissa jo merkittävä tekijä, ahkera ja suosittu keikkailija. Siihen
nähden yhtye on ns. suurelle yleisölle yllättävän tuntematon. Siksikin Idän
Ihmeisiin kannattaa tutustua, ihan yleissivistysmielessä. Jos käsityksesi
gospelista on vuosia sitten nähdyn koulukonsertin varassa, on jo aika päivittää
se käsitys.
Ps. Ruudolfin Doupeimmat Jumala seivaa on säännön vahvistava
poikkeus: hengelliset sanoitukset eivät estäneet levyn nousua myyntilistoille,
pikemminkin lisäsivät mediakiinnostusta. Ruudolf tosin ei ponnistanutkaan
gospel-skenestä, vaan hän oli hankkinut kannuksensa hiphop-piireissä. Kirjastoissakin
Ruudolfin levyt hyllytetään hiphophyllyyn, vaikka sanoituksissa sana sanotaan
niin kuin se on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti