Kirjastokortilla taidemusiikin runsaudensarveen

"Kirjasto menee kiinni kolmen viikon ajaksi, voi ei! Mitä hyötyä kirjastokortistani on sillä aikaa?" Testaapa tätä: Naxos Music Library -palveluun voit kirjautua kirjastokorttisi tunnuksella. Se pelkkä viivakoodin alla oleva numero-kirjainsarja riittää, muuta salasanaa ei tarvita.

NML on siis musiikin suoratoistopalvelu. Spotifyn tai Rdion haastaja NML ei ole: populaarimusiikkivalikoima varsin onneton. Taidemusiikin puolella tilanne on kuitenkin toinen, sillä Naxos on tunnettu kataloginsa laajuudesta. Saat tehdä töitä, jos yrität keksiä yleisesti tunnetun taidemusiikkiteoksen, jota Naxos ei olisi julkaissut. Lisäksi yhteistyösopimusten ja yrityskauppojen myötä Naxos on saanut käyttöönsä monen muunkin levymerkin katalogit. Esimerkiksi suomalaisen Ondinen levytykset ovat tätä kautta kuunneltavissa.

Tähän runsaudensarveen pääset käsiksi yhtä lailla kotona kuin kirjastossakin, myös mobiililaitteilla. Käyttöliittymä on kankea, se on pakko myöntää. Toisaalta NML tarjoaa paremmat hakumahdollisuudet kuin mikään muu suoratoistopalvelu, mikä tosin on ehdoton edellytys taidemusiikkia haettaessa. Joidenkin levyjen kohdalla on myös tarjolla lisätietoa teoksista sekä kansivihkoskannaukset.

Mutta pliis! Muista kirjautua ulos NML:sta! Meillä on lisenssi vain kahdeksalle yhtäaikaiselle käyttäjälle, joten toivomme, että lisenssit eivät ole tyhjäkäynnillä.

Ps. Oikea reitti Naxos Music Libraryyn on vaikea löytää hakukoneilla, koska kirjaston tarjoama ilmainen käyttö vaatii tietyn sisäänkirjautumissivun. Tämän blogin lisäksi löydät oikean linkin kirjaston nettisivuilta ja verkkokirjastosta. Jos sinulla ei ole keskisuomalaista kirjastokorttia lompakossasi, niin tsekkaa Musiikkibasaarista, tarjoaako sinun kirjastosi NML:n käyttöoikeutta.

Elävää musiikkia kirjastossa

Kirjastoissa ei kovin usein kuule elävää musiikkia. Ei tietysti ole tarkoituskaan, eihän kirjasto ole konserttisali tai rockklubi. Kirjasto on monipuolisen kulttuurin kokemispaikka ja matalan kynnyksen kulttuuritila: ei pääsymaksua, ei pukukoodia, helppo tulla ja mennä.

Lisäksi jotkut esitykset ovat niin lähellä kirjaston ydinaluetta, että niille kirjasto on luontevin paikka. Niin kuin esimerkiksi viime lauantaina Säynätsalossa: Suonna Kononen esitti Reino Rinteen teksteihin tekemiään lauluja. Kappaleiden väleissä hän kertoi Rinteen elämästä ja vaiheista kirjailijana ja hänen valtavasta panoksestaan Kuusamon koskien puolustajana. Jos tällainen esitys ei ole kirjastoilta odotettua kansansivistystyötä, niin mikä sitten on?

Mutta kuinka hyvin tapahtumat sopivat kirjastoon? Kirjastolaiset itse ovat yleensä sen kannalla, että kyllä kirjastoonkin ääntä mahtuu. Asiakaspalautteissa kuitenkin toistuu yllättävän usein toive kirjaston hiljaisuudesta. Esimerkiksi pari vuotta sitten Jyväskylän kaupunginkirjastossa tehdyssä asiakaskyselyssä kirjaston hiljaisuutta pitivät tärkeänä erityisesti nuoret. Isossa kirjastorakennuksessa on mahdollista erottaa toisistaan ääntä sietävät ja hiljaiseen työskentelyyn tarkoitetut tilat. Pienessä kirjastossa tapahtuma kyllä saattaa estää muun kirjaston käytön lähes kokonaan.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että pari alle tunnin mittaista esitystä vuodessa ei ole liikaa pienessäkään kirjastossa. Jyväskylän kaupunginkirjaston juhlavuosi on näkynyt erityisesti tavallista runsaampana ohjelmatarjontana. Kirjailijavieraat ovat tietysti se tavallisin ja toivotuin ohjelmatyyppi, mutta itse musiikkikirjastoihmisenä haluaisin pitää myös musiikkia esillä. Lisää musiikkiesityksiä on siis tulossa ja vinkkejä otetaan vastaan!